Mitä ovat kansalliset vähemmistöt?

Ruotsissa, Tukholman läänissä ja Sigtunan kunnassa on aina puhuttu useita eri kieliä ja eri kulttuurit ovat eläneet rinnakkain. Kansalliset vähemmistöt ovat kansanryhmiä joita yhdistää kieli, kulttuuri sekä perinteet, ja ne ovat historiallisesti asuttaneet Ruotsia pitkiä aikoja. Kansallisilla vähemmistöillä on erityisen vahva asema vähemmistölain perusteella.

Ruotsin kansalliset vähemmistöt ja vähemmistökielet

Valtiopäivät tunnusti vuonna 1999 viisi kansallista vähemmistöä ja vähemmistökieltä.
Kansallisten vähemmistöjen oikeudet ja kansallisten vähemmistökielten edistäminen on integroitu osa Ruotsin ja Sigtunan kunnan työstä ihmisoikeuksien puolesta.

Kansalliset vähemmistöt Ruotsissa

Kansalliset vähemmistöt on ryhmiä:

• joilla on yhteinen kieli, kulttuuri tai muita perinteitä
• jotka ovat määrältään vähemmistöasemassa suhteessa muuhun väestöön
• joilla ei ole valta-asema yhteiskunnassa
• jotka itse määrittelevät olevansa kansallinen vähemmistö ja täten haluavat säilyttää ja kehittää identiteettiään (oma identifikaatio)
• joilla on historialliset ja pitkäaikaiset siteet Ruotsiin (tällä hetkellä: kansanryhmät, jotka ovat eläneet Ruotsissa ennen 1900-luvun vaihdetta).
  

Valtiopäivät tunnustivat kansalliset vähemmistöt 2. Joulukuuta 1999 ja hallitus allekirjoitti 9. Helmikuuta 2000 Euroopan neuvoston kansallisia vähemmistöjä koskevan puitesopimuksen.

Ruotsin kansalliset vähemmistöt ovat:

• ruotsinsuomalaiset
• tornionlaaksolaiset
• saamelaiset
• romanit
• juutalaiset.
  

Saamelaiset ovat myös Ruotsin alkuperäiskansa.

Viisi kansallista vähemmistökieltä

Kansallisia vähemmistökieliä ovat kielet,

• joita on historiallisesti puhuttu kauan Ruotsissa
• joita puhuu lukumääräisesti pienemmät ihmisryhmät verrattuna muuhun väestöön
• jotka ovat erilaisia kuin enemmistökieli ja joiden ei katsota olevan murteita tai siirtolaiskieliä
  

Kansallisia vähemmistökieliä suojellaan, jotta Ruotsi voisi varmistaa kielien jatkuvuuden elävinä kielinä yhteiskunnassa.

Valtiopäivät tunnusti samanaikaisesti sekä kansalliset vähemmistökielet että kansalliset vähemmistöt. Hallitus allekirjoitti 9. helmikuuta alueellisia kieliä tai vähemmistökieliä koskevan eurooppalaisen peruskirjan.

Kansallisia vähemmistökieliä Ruotsissa ovat:

• suomi
• meänkieli
  
• saame
• romanikieli
  
• jiddisch
  

Saame ja romanikieli ovat yhteisnimikkeet useille eri kielille. Suurimmat saamen kielet ovat pohjoissaame, eteläsaame ja luulajansaame. Suurimmat romanikielet Ruotsissa ovat arli, kalderash, kalé, lovari ja ruotsin romanikieli.

Kansallisten vähemmistöjen oikeudet

Kansainvälinen oikeus

Ruotsissa kansallisten vähemmistöjen ja vähemmistökielten suojelu perustuu kansainväliseen oikeuteen. Kansallisten vähemmistöjen oikeudet ovat ihmisoikeuksia. Kolme tärkeintä kansainvälistä sopimusta ovat:

• Euroopan neuvoston kansallisia vähemmistöjä koskeva puitesopimus.
• Alueellisia kieliä tai vähemmistökieliä koskeva eurooppalainen peruskirja.
• YK:n lasten oikeuksien sopimus.

YK:n julistus alkuperäiskansojen oikeuksista on erityisen tärkeä Saamelaisille alkuperäiskansana.

Ruotsin oikeus

Ruotsi on sisällyttänyt kansallisten vähemmistöjen ihmisoikeudet moniin eri lakeihin.

Tärkeimmät lait Ruotsissa ovat:

• vähemmistölaki
• kielilaki
• koululaki
• sosiaalipalvelulaki
• kirjastolaki.
  

Vähemmistöpolitiikan osatavoitteet

Hallitus on esittänyt vähemmistöpolitiikalle kolme osa-aluetta. Nämä ovat:

• kansallisten vähemmistöjen tasa-arvoisuus ja syrjinnän vastustaminen
• kansallisten vähemmistöjen tehokas vaikuttaminen ja osallisuus päätöksiin
• lasten ja nuorten vähemmistökielten oppiminen, kehittäminen ja käyttö, tavoitteena kielten säilyminen elävinä Ruotsissa.