Kansalliset vähemmistöt

Ruotsin kansallisia vähemmistöjä ovat ruotsinsuomalaiset, saamelaiset, tornionjokilaaksolaiset (meänmaalaiset), romanit ja juutalaiset. Saamelaiset ovat Ruotsin alkuperäiskansa. Suomen kieli, meänkieli, romani ja jiddisch ovat kansallisia vähemmistökieliä.

Kansallisten vähemmistöjen liput ja symbolit. Oikealta vasemmalle: saamen lippu, meänflaku, juutalainen menora, ruotsinsuomalainen lippu ja romanilippu.

Kansallisten vähemmistöjen liput ja symbolit. Oikealta vasemmalle: saamen lippu, meänflaku, juutalainen menora, ruotsinsuomalainen lippu ja romanilippu. Kuva: Kuninkaallinen kirjasto.

Mitä Sigtunan kunta tekee vähemmistöjen eteen?

Sigtunan kunnan tulee eri tavoin edistää kansallisten vähemmistöjen mahdollisuuksia säilyttää ja kehittää kulttuuriaan. Erityinen vastuu koskee suomen kieltä, koska Sigtunan kunta kuuluu suomen kielen hallintoalueeseen. Kunnan tulee myös antaa kansallisille vähemmistöille mahdollisuus vaikuttaa heitä koskeviin asioihin ja vähemmistölain nojalla vahvistaa vähemmistöpolitiittisen työn tavoitteita ja suuntaviivoja.

Kunnanvaltuusto päätti toukokuussa 2022 uudesta toimintasuunnitelmasta, joka on voimassa vuosina 2022-2026, ja muodostaa tärkeän osa Sigtunan kunnan kansallisten vähemmistöjen parissa tehtävää kehitystyötä.

Toimintasuunnitelman neljä päätavoitealuetta ovat:

  • suojella ja edistää kansallisten vähemmistöjen kieltä ja kulttuuria.
  • kunnan koordinoinnin selkeyttäminen.
  • vähemmistökielten ja –kulttuurien siirtyminen sukupolvien välillä.
  • tasavertaisten mahdollisuuksien luominen kunnassa asuville romaneille.
Eräs poika istuu isän olkapäillä. Syyskeltaiset lehdet peittävät maatta.

Lapset ja nuoret ovat kansallisten vähemmistöjen tulevia kulttuurin ja kielen kantajia. Sigtunan kunnan tulee edistää kansallisten vähemmistöjen mahdollisuuksia säilyttää ja edistää kulttuuriaan Ruotsissa. Foto: Syda productions/Mostphotos.

Romaniväestön osallistaminen

Sigtunan kunnan tavoite on, että romaneilla olisi samat mahdollisuudet osallistumiseen kuin romaniväestöön kuulumattomilla henkilöillä. Kunnassa aloitetaan vuonna 2024 kehitystyö, joka perustuu valtiopäivien romaniväestön osallistumisen strategiaan vuosille 2012-2032. Kokonaisvaltainen tavoitealue tarkoittaa, että 20 vuotta täyttävän romanin edellytykset osallisuuteen ovat vuonna 2032 samat kuin muulla väestöllä.

Strategia käsittää tavoitteita ja toimenpiteitä näillä yhteiskunnan osa-alueilla:

Kuvakollaasi. 6 ympyröitä, jotka sisältävät strategian eri yhteiskunta-alojen kuvakkeita. Ne ovat: koulutus, työ, asunto, terveys, sosiaalihuolto ja turvallisuus, kulttuuri ja kieli sekä siviiliyhteiskunnan organisointi.

2024 - romaniväestön kehitysvuosi Sigtunan kunnassa

Tukholman läänin lääninhallitus on myöntänyt Sigtunan kunnalle valtiontukea romaniväestön osallisuuden kehitystyöhön. Projektivuoden otsikko on Hei romanit, nyt mentiin! Tsihko diives, kaan stavila angele!

Vuoden 2024 aikana tulemme:

  • Ottamaan yhteyttä romanitaustaisiin asukkaisiin romanien kehitysstrategin/sillanrakentajan avulla.
  • Kehittämään eri vaikuttamisen ja osallistumisen muotoja, jotka soveltuvat romaniväestön edellytyksiin, muun muassa romanien kulttuuritapahtumien avulla.
  • Lisäämään kunnan työntekijöiden, poliitikkojen, koulun pedagogisen henkilökunnan, asukkaiden sekä elinkeinoelämän tietoutta romaneista.
  • vuoropuhelussa romaniyhteisön kanssa suunnittelemaan romaniväestön pitkäjänteistä osallistuttamista kunnan toimintaan ja tukimuotojen kehittämiseen.

Auttoiko informaatio tällä sivulla sinua?

Meddela fel på sidan

Täällä voit antaa palautetta jos sivulta puuttuu tietoa tai siinä on virhe. Jos sinulla on muu kysymys voit lähettää sen tästä.


Haluan vastauksen sähköpostiosoitteeseeni. Pakollinen jos haluat vastauksen.
Kunnalle lähettämäsi